Nunat tamalaat akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiissutit suleqatigiiffiillu
Kalaallit Nunaata Savalimmiut, Norge aamma Rusland nunat marluk akornanni paarlaateqatigiittarnissamik isumaqatigiissuteqarfigai. Isumaqatigiissutip taassuma saniatigut Kalaallit Nunaata Island aamma Norge nunat pingasut akornanni ammassanniarluni paarlaateqatigiittarnissamik isumaqatigiissuteqarfigivai, Kalaallit Nunaata aamma EU nunat pingasut akornanni aalisarluni suleqatigiinnissamik isumaqaitigiissuteqarfigivaa. EU-mik suleqatigiinissamik isumaqateqarneq tunngavigalugu Kalaallit Nunaata imartaani aalisarnissamik pisinnaatitaaffiit EU-mit akilerneqartarput, taamatut isumaqatigiissuteqarneq allani atuutinngilaq. Paarlaaqateqarnissamik isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata nunani allani aalisarsinnaanissaanik qulakkeerinnippoq, taamatut Kalaallit Nunaanit aalisartoqassatillugu nunat allat Kalaallit Nunaanni aalisartarnissaat aamma paarlaateqatigiittarnissamut isumaqatigiissummut ilaavoq.
EU-mik aalisarneq pillugu isumaqatigiissut
EU-mik aalisarneq pillugu isumaqatigiissut 1985-miilli atuuppoq, taamani Kalaallit Nunaat EF-imut ilaasortaajunnaarmat. 2006-imi nutaamik isumaqatigiissusiortoqarpoq Qajaq-isumaqatigiissummik taasaq. Isumaqatigiissut nutaaq marlunnut agguataarneqarpoq; niuernerpalaartoq aallaavigalugu aalisarneq pillugu isumaqatigiissut kiisalu peqatigiinnissamik isumaqatigiissut. Peqatigiinnissamik isumaqatigiissummi siunertaavoq siunissami Kalaallit Nunaata EU-llu aalisarneq pinngikkaluarlugu suleqatigiilernissaasa qulakkeernissaa, takuuk immikkoortoq naalakkersuinermi aqutsinermilu pissutsit. Aalisarneq pillugu isumaqatigiissummi siunertaavoq – soorlu manna tikillugu taamaattoq – ukiumoortumik taartisiaqartitsisoqarneratigut Kalaallit Nunaata aalisakkanik pisuussutimi ilaannik EU-mut immikkoortitsisassasoq.
EU ukiumoortumik 320 mio. kr.-nit missaannik taarsiissuteqartarpoq. Siornatigut 240 mio. kr.-nit ukiumoortumik aalisarsinnaanermut akiliutigineqartarput, sinnerilu 80 mio. kr.-nit missingersuutit tungaasigut tapiissutaallutik. 2007-mit Peqatigiinnissamik Isumaqatigiissutikkut qulakkeerneqarpoq aalisarsinnaanermut pisinnaatitaaffiit aqqutigalugit Kalaallit Nunaat taartisiassaqarnani ukiumoortumik 200 mio. kr.-it missaanik tapiiffigineqartarnissaa. Aalisarneq pillugu isumaqatigiissut immini ukiumoortumik 130 mio. kr.-it missaasa tapertaanissaat naatsorsuutigineqarpoq. Siornatigornit allaanerussutigaa aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut akiliutigineqartoq niuernikkut pissutsinut pituttorsimammat. Aalisakkat nunarsuarmi akiisa 5 procenti. sinnerlugu appariassagaluarpata EU-p akiliutigisai appariarsinnaapput. EU-p Kalaallit Nunaata imartaanut isersinnaanerata peqataanik malitsigissavaa Kalaallit Nunaata aalisakkanik tunisassiai EU-mi niuerfinnut akitsuutitaqanngitsumik eqqunneqarsinnaanissaat.
Norgemik Ruslandimillu aalisarnermik isumaqatigiissut
1990-ikkut aallartinneranniilli Kalaallit Nunaat Ruslandimik Norgemillu aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarpoq. Barentsip imartaani aalisakkat norskit russillu aalisarnikkut killeqarfii akimorlugit avissaarsimaneri pissutigalugit, aalisarneq norskit russillu ataatsimoorlutik aquppaat.
Isumaqatigiissutit malitsigaat Barentsip imartaani saarullinnut misaqqarnarnullu kalaallinut pisassiissutit Ruslandimik isumaqatigiissuteqarnikkut anguneqartartut norskit imartaanni aamma aalisarneqarsinnaammata. Norgemik isumaqatigiissummi aamma taamaappoq. Ilanngullugu norskit aningaasaqarnikkut killeqarfiani saarulliit kalaallinut pisassiissutigineqartut Svalbardip imartaani aalisarfigeqqusaanngitsumi aamma aalisarneqarsinnaapput.
Isumaqatigiissummi Kalaallit Nunaat periarfissinneqarpoq saarullinniarnermi piginnaanerup suliaqarnerallu pigiinnarnissaannut.
Aalisarneq pillugu isumaqatigiissutit allat
1997-miilli Kalaallit Nunaat Savalimmiullu aalisarsinnaanerit pillugit illugiillutik immikkut isumaqatigiissuteqarput. Aalisakkat amerlasuut tassani pineqanngillat, takuuk tabel 3 aamma tabel 4. Savalimmiut Kalaallit Nunaata eqqaani aalisarneranni pisarineqartussat amerlanersaat EU-mik isumaqatigiissuteqarnikkut pisarput, soorlu tamanna siuliani allassimasoq. 2004 tikillugu Savalimmiut 4.000 tonsinik suluppaakkanik pisassinneqartarpoq. Pisassiissutit taakku Tabellini suli allassimanngillat, taakku massakkut Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Islandillu akornanni isumaqatigiissutiginiarneqarmata.
1998-mi Kalaallit Nunaat Islandimik ammassat ataatsimoorussat pillugit isumaqatigiissuteqarput, siullermillu taakku Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Islandillu akornanni aqunneqarsimagaluarput. Taakku saniatigut suluppaakkat Atlantikup avannaata kangianiittut agguaanneqarnissaat pillugit Islandi, Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu isumaqatiginninniarpoq.
Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiissummik pilersitsisoqanngisaannarsimavoq. Tamanna pissuteqarpoq, ataatsimoortumik pisuussutit pisassiissutigineqarnissaasa agguataarnissaannut nunat taakku marluk isumaqatigiissinnaasarsimannginnerannik.
1986-miilli Davis Strædimi Baffin Bugtimilu ataatsimoorussamik raajat qalerallillu pillugit akuttunngitsunik ataatsimiittoqartarsimavoq. Taamaattorli 2003-imit Flemish Cap-ip imartaanni raajanut pisassiissutit agguataarnissaannut isumaqatigiittoqannginnera pissutigalugu Canadap ataatsimiinnerit taamaatiinnartarsimavai. Tassunga tunngasut ataani takuneqarsinnaapput.
Nunat tamalaani suleqatigiiffiit
Kalaallit Nunaat aamma nunat tamalaat imartaanni aalisarsinnaatitaavoq. Atlantikup Avannaani Aalisarnikkut Suleqatigiiffik aqqutigalugu (Northwest Atlantic Fisheries Organization, NAFO), NAFO Atlantikup kitaata avannaata nunat tamalaat imartaanik ingerlatsisuuvoq. Kalaallit Nunaat ilaatigut Flemish Capimi aamma Grand Banksimi New Foundlandip avataaniittuni raajarniarsinnaatitaavoq.
Atlantikup Avannamut Kangiani Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliaq (North-East Atlantic Fisheries Commission, NEAFC) Atlantikup avannaata kangiani nunat tamalaat aalisarnerannik ingerlatsisuuvoq, Kalaallit Nunaata tassani suluppaakkat, ammassassuit makrelit saarullernallu pisarisinnaavai.
Atlantikup avannaata imartaani kapisillit Atlantikup Avannaani Kapisillit Piujuaannarnissaat pillugu Suleqatigiiffiup (North Atlantic Salmon Conservation Organization, NASCO) aqutarai. Kalaallit Nunaat NASCO-mi ilaasortaanngilaq. Kapisillit amerlassusaat ukiuni arlaqalersuni amerlanngitsutut nalilerneqarput, taamaammallu Kalaallit Nunaat kapisilinnik aamma pisassinneqanngilaq.
Danmark aqqutigalugu Kalaallit Nunaat Nunat Tamalaat Immap Ilisimatusarfigineqarneranut Siunnersuisoqatigiinnut (International Council for Exploration of the SEA, ICES) NAFO-llu ilisimatusarnermut siunnersuisoqatigiivinut ilaasortaavoq, taakkulu Atlantikup avannaata imartaani ilisimatusarneq ataqatigiissaarlugulu saqqummiuttarpaat.